Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Kansallinen terveysindeksi

Päivitetty 15.5.2024

Sairastavuutta ja työkyvyttömyyttä on eniten Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Samoilla maantieteellisesti laajoilla hyvinvointialueilla myös kuntien väliset erot ovat suurimmat. Kaikilla alueilla sairastavuus ja työkyvyttömyys eivät kuitenkaan kulje yhtä vahvasti käsi kädessä.

Tiedot käyvät ilmi Kansallisen terveysindeksin tiedoista, jotka perustuvat vuosien 2020-2022 rekisteritietoihin. Indeksit ja niiden eri osa-alueet kuvaavat laajasti sairauksien ja työkyvyttömyyden yleisyyttä hyvinvointialueilla suhteessa koko maan väestöön.

Kansallinen terveysindeksi 2020–2022 : Tilastoraportti 23/2024 (julkari.fi)

Kansallisen terveysindeksin tulokset lyhyesti diasarjana: Kansallinen terveysindeksi : Hyvinvointialueiden tiedot vuosilta 2020–2022 (pdf, thl.fi)

Sairastavuusindeksi ja sairausryhmittäiset osaindeksit Sotkanetissä (sotkanet.fi)

Työkyvyttömyyden kokonais- ja osaindeksit Tietotarjottimella (tilastot.kela.fi)

Tietoa väestön sairastavuudesta ja työkyvyttömyydestä

Kansallisen terveysindeksin tietokokonaisuus kattaa useita indikaattoreita väestön sairastavuudesta ja työkyvyttömyydestä. Indeksitiedot tuottavat yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus ja Tilastokeskus.

Tietokokonaisuus sisältää sekä sairastavuusindeksin ja sairausryhmittäiset osaindeksit että työkyvyttömyysindeksin ja sen osaindeksit.

Sairastavuusindeksi sisältää 10 sairausryhmää. Sen osaindeksit kuvaavat syöpien, sepelvaltimotaudin, aivoverisuonitautien, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien, vakavien mielenterveyden häiriöiden, tapaturmien, muistisairauksien, keuhkosairauksien, diabeteksen ja alkoholisairauksien yleisyyttä. Sairastavuusindeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on kyseisen sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden ja elämänlaadun sekä sote-palvelukäytön kustannusten kannalta.

Työkyvyttömyysindeksissä on kolme osiota:

  • työkyvyttömyyseläke
  • sairauspäiväraha
  • ammatillisen kuntoutuksen myönteiset päätökset.

Työkyvyttömyysindeksissä voi tarkastella väestön työkyvyttömyyttä kaikissa osioissa yhdessä. Osioita voi lisäksi tarkastella erikseen osaindekseinä.

Työkyvyttömyysindeksin tiedot päivittyvät vuosittain huhtikuun 1. päivänä. Keväällä 2024 päivittyvät tilastointivuosien 2020–2022 tiedot.

Miten tietoa käytetään ja tulkitaan?

Terveysindeksiluvut kuvaavat hyvinvointialueiden ja kuntien väestön terveyttä ja työkykyä suhteessa koko maan tasoon (koko maa = 100). Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus tai työkyvyttömyys alueella on.

Indekseistä tuotetaan sekä ikävakioitu että -vakioimaton versio. Ikävakioidut tulokset häivyttävät ikärakenteiden vaikutukset, joten tulokset soveltuvat alueiden väliseen vertailuun. Ikävakioimaton indeksi kuvaa taas alueen todellista sairaustaakkaa.

Sairastavuuden ja työkyvyttömyyden alueellisiin eroihin vaikuttavat väestön ikärakenteen lisäksi monet tekijät. Elintavat, kuten tupakointi, alkoholinkäyttö, liikunta, uni ja ravintotottumukset vaikuttavat, mutta elintapoihin vaikuttavat monet seikat. Työttömyys, taloudellinen tilanne ja koulutus heijastuvat väestön terveyteen ja työkykyyn. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuudella sekä kulttuurisilla ja geneettisillä tekijöillä on merkitystä.

Indeksilukuja vertailtaessa on huomattava, että myös hyvin toimiva terveydenhuolto voi näkyä suurempana sairastavuutena, kun sairauksia seulotaan, löydetään ja hoidetaan tehokkaasti. Vastaavasti työkyvyttömyyteen vaikuttaa myös terveyspalvelujen saatavuus, joka riippuu muun muassa työterveyshuollon palvelujen kattavuudesta ja laajuudesta. Sairastavuusindeksissä alueiden välisiin eroihin voivat vaikuttaa myös erot siinä, miten kattavasti tiedot hyvinvointialueilta saadaan ja miten ne siirtyvät THL:n hoitoilmoitusrekisteriin.

Suosittelemme käyttämään työkyvyttömyysindeksin datavisualisointia vain tietokoneen näytöllä. Datavisualisointi ei toimi mobiililaitteissa ja se toimii toistaiseksi puutteellisesti ruudunlukijasovelluksilla.

Työkyvyttömyysindeksin käyttöohje

Kansallisen terveysindeksin data

Kansallisen terveysindeksin datan voi ladata THL:n sivuilta.

Sairastavuusindeksin data (sotkanet.fi)

Työkyvyttömyysindeksin data (sotkanet.fi)

Tiedotteet

Kuntien väliset erot sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä ovat suurimmat maantieteellisesti laajoilla hyvinvointialueilla (thl.fi)

Näissä Suomen kunnissa työkyvyttömyys kuormittaa eniten ja vähiten – Kela ja THL julkaisivat Kansallisen terveysindeksin kuntatiedot

Terveimmät suomalaiset asuvat Pohjanmaalla ja Uudellamaalla – sairastavuus ja työkyvyttömyys yleisintä Pohjois-Savossa (thl.fi)

Uusi Kansallinen terveysindeksi tulee tarjoamaan tietoa väestön terveyden ja työkyvyn tilasta (kela.fi)

Aiemmat julkaisut

Kansallinen terveysindeksi 2019–2021 : Tilastoraportti 30/2023 (julkari.fi)

Kansallisen terveysindeksin tulokset lyhyesti diasarjana: Kansallinen terveysindeksi : Hyvinvointialueiden tiedot vuosilta 2019–2021 (pdf, thl.fi)

Yhteystiedot

Päivikki Koponen
puh. 029 524 8868

Elsi Lindell
puh. 029 524 7989

sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi

Kati Sarnola
puh. 020 635 7885
kati.sarnola@kela.fi

Dokumentaatio

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin