Kelan tietotarjotin – Kelan tutkimus- ja tilastotieto käyttöösi

Vuonna 2023 sekä ansioturvaa ja perusturvaa saaneiden työttömien määrä että Kelan ja työttömyyskassojen maksamien etuuksien euromäärä jatkoivat hienoisesti laskuaan. Lasku kuitenkin hidastui selvästi aiempiin vuosiin verrattuna.

Sairastavuutta ja työkyvyttömyyttä on eniten Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Samoilla maantieteellisesti laajoilla hyvinvointialueilla myös kuntien väliset erot ovat suurimmat. Kaikilla alueilla sairastavuus ja työkyvyttömyys eivät kuitenkaan kulje yhtä vahvasti käsi kädessä, osoittavat Kansallisen terveysindeksin uusimmat tulokset.

Vuonna 2023 opintolainaa nostaneiden määrä laski edellisvuodesta ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Inflaation vaikutus huomioiden keskimääräinen lainasumma nousi hieman edellisvuodesta. Naiset nostavat vuosittain opintolainaa enemmän kuin miehet. 

Mielenterveyden häiriöstä johtuvat sairauspoissaolot ovat yleistyneet lähes yhtäjaksoisesti jo usean vuoden ajan. Mielenterveysperusteista sairauspäivärahaa saavat useimmin noin kolmekymppiset naiset. Ahdistuneisuushäiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ovat viime vuosina jatkaneet kasvuaan samalla kun masennuksesta johtuvien poissaolojen kasvu näyttäisi tyrehtyneen.

Kuntoutuksen tutkimus on vankka kivijalka Kelan tutkimustoiminnassa. Kuntoutuksen tutkimus ja käytännön kuntoutustoiminta ovat Kelassa aina kietoutuneet voimakkaasti yhteen – myös yhteys sairauksien ennaltaehkäisyyn on ollut vahva.

Vuoden 2024 sosiaaliturvamuutokset heikentävät Kelan työttömyysetuutta saavien rahallisia kannustimia pienipalkkaiseen ja osa-aikaiseen työhön merkittävästi. Toimeentulotuen saannin todennäköinen kasvu heikentää työnteon kannustimia entisestään. Muutokset kuitenkin vahvistavat kannustimia siirtyä osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön.